Pyöräretki Ti 5.7.-13.7.1994 Lähdin klo14.00 ajelemaan Varkauteen päin kelin ollessa aurinkoinen. Aamupäivän olin pakannut ja laittanut tavaroita kuntoon. Käynnyt ostamassa pyöräilijän evästä eli suklaatia, janojauhetta ja banaaneja. Alkumatka oli ihan mukavaa matkantekoa aina Suonenjoen risteykseen saakka. Usea kilometri ekaksi pyörätietä ja sitten suhteellisen leveät pientareet. Suonenjoen risteyksesta alkoikin sitten rekkaliikenne jo lisääntyä ja tie kävi kapeammaksi. Pysähdyin joka kerta kun rekka tuli takaa, koska liikenne oli melkoinen. Reitti ei ole mitenkään erikoinen ainakaan maisemiltaan. Varkauteen pääsin iltatuimaan. Kellonaikaa en enää muista. Varkaudessa juttelin paikallisen naispuolisen taksikuskin kanssa ainakin 20 minuuttia. Ihmeteltiin pyörää pääasiassa. Varkaudesta ajelin kohti ensimmäistä yöpymispaikkaa joka oli jossain Varkauden ja Rantasalmen välillä. Kuvansista käännyin pois VT5 liikenteestä joka oli illan tullessakin rekkojen suhteen melkoisen runsasta. Kuvansista Rantasalmeen menevän päätien välissä oli joltisel- taankin mukavaa soratietä. Pyörä kulki mukavasti. Ilta alkoi jo hämärtymään kun pääsin Rantasalmeen johtavalle päätielle. Nyt alkoi varsinaisesti yöpaikan etsiminen. Pelkällä Autoilijan tiekartalla koko Suomesta homma ei onnistunut ainakaan kartan perusteella joten ajelin pikkuhiljaa etiäpäin katsellen sopivaa nukkumispaikkaa. Noin kello 1.00 todella verkkaisen ja nautiskelevan ajon jälkeen sellainen löytyikin. Tosin hivenen lähempää Rantasalmea kuin mitä olin kuvitellut. Paikka oli päivisin kioski. Nyt siellä oli vain makuuvaunu yöpyjät ja mikä parasta siellä oli paikka jossa nauttisin evääni tulen ääressä eli HKn sininen kärysi. Syötyäni laitoin sadeviitan parilla tikulla maahan kiinni ja virittelin makuupussin ja alustan pitkälleen. Laitoin vielä hyttysuojan eli harsokankaasta tehdyn kankaan suojakseni ja unta kuulaan. Heräilin melkoisen kuumaan auringonpaisteeseen noin klo 7.00 keskiviikkoaamuna. Söin pikkaisen, koska ei minulla oikeastaan eväitä ollutkaan. Laitoin tavarat kasaan ja menin laiturille istuskelemaan ja katsomaan läpi allakkaani ja sen monia Mind-Mappeja. Tuli mieleen, että jos olisi kannettava, NMT ja modeemi mukana niin olisi ollut mukava lukea sähköpostit ja kirjoittaa jotain... Noin kello 9.00 lähdin rullailemaan kohti Rantasalmea. Tämä tie Varkaudesta Rantasalmelle on mukava ajaa. Matkalla näkyi tienvieressä 10 kyykäärmettä ja taivaalla liihotteli pari isompaa lintua luultavasti jonkinmoisia kotkia. Rantasalmelle päästyäni kävin ekaksi sivistämässä itseäni paikallisessa kirjastossa. Hesari, Savon sanomat, Karjalainen, Time ja pari muuta lehteä. Uteliaita Rantasalmen kunnanviraston miehiä vilisi pyöräni ympärillä ainakin 10 kappaletta. Seuraavaksi ajoin kyläkeskustan läpi torille ja kävin paikallisessa kaupassa ostamassa aamupalani. Jugurttia, karjalanpiirakoita ja BANAANIT. Torilla vastailin n.8 ihmisen kysymyksiin pyörästä. Kävin tutustumassa paikalliseen GEOkeskukseen ja kivinäyttelyyn. Matkani jatkui kohti Savonlinnaa. Ensimmäisenä päivänä saamani rusketukseni paljastui palamiseksi. Pahiten paloivat polvet. :-) Savonlinnaan tulin hyvissä ajoin iltapäivällä ja aloitin Savonlinnaan tutustumisen uiden. Paikallinen pyöräilyseuran jäsen ajeli kanssani ja kyseli pyörästä. Savonlinnan okl kävin tiedustelemassa sähköposti mahdollisuuksia, mutta jäi mailien luku tälläkertaa. Seuraavaksi ajelin Savonlinnan rantaseutuja torille ja siitä Olavinlinnan vieressä olevalle saarekkeelle jossa eväät eli 1litra jugurttia menivät melkoista tahtia alas. Vietin parin kolmen tunnin tauon lekotellen ja vastaillen ihmisten kysymyksiin. :-) Savonlinnasta lähdin kohti yöpaikkaani. Torstaina lähdin kohti Imatraa. Ajelin Kullenoisen kautta paikallista pikkutietä joka oli mukavaa maalaismaisemaa. Punkaharjulla törmäsin opiskelukavereihin. Punkaharju on mahtavaa seutua ja liikennekkään ei haitannut sen kummemmin matkantekoa. Imatralle oli edessä melkoinen matka ja näinollen lähdin liikkeelle. Putikon tiehaarasta lähdin ajelemaan kohti Imatraa mukavia asfaltoituja pikkuteitä. Reittillä oli koko reissun pahimmat mäet, mutta kyllä ne ylös menivät vaikka kuumuuskin oli melkoinen. Reitin loppuosa olikin sitten jo paljon vauhdikkaampaa, koska mäet (ala/ylä) olivat loivia ja vauhti pysytteli koko ajan hyvänä. Imatran tiellä oli hyvät ja leveät reunat. Imatralla yövyin kaverini luona. Perjantaina kävin Lappeenrannassa. Tie oli melkoisen vilkkaasti liikennöity, mutta pientareet olivat sen verran leveät, että matkanteko oli mukavaa. Lappeenrannassa tapasin kavereitani. Torilla vastasin jo tottuneesti kysymyksiin. Imatran tiellä kännykkä (NMT900) ei toiminut kovinkaan hyvin. Lieneekö rajan läheisyys ollut syynä siihen ettei kenttä ollut kovin voimakas. Perjantain iltan/yönä tutustuttiin Imatraan mikä lienee pikkaisen vaikuttanut seuraavan päivän alkukilometreihin. Yleensäkkin koko reissun aikana 10 ensimmäistä kilometriä aamulla olivat pikkaisen veteliä. Imatralta lähtiessäni tapasin ensimmäiset samaan suuntaan menevät retkeilijät. Heidän kanssaan poljin 30km. He jäivät yöpymispaikkaansa ennen Parikkalaan. Parikkalassa jouduin/pääsin uistelukilpailujen yhdeksi numeroksi. Menin katselemaan paikallisten rientoja ja syömään sokerikorppuja ja banaaneja. Ihmiset tulivat kyselemään pyörästä yms. ja pian olin pyörineni noin sadan ihmisen katseltavana ja haastateltavana. Kuinkakohan moni lie ymmärtänyt kun kerroin sähköpostista pyöräni rakentamisen yhteydessä yms. :-) "Nomadic freekki...No jo on melkoinen ihmemies."; Kuului yhden papan suusta. Jatkoin matkaani. Aamupäivällä haaveilin, että olisin ajanut jo tänään Joensuuhun (Imatra-Jns 200km), mutta väsymys (henkinen) eli uni alkoi tulla silmään ja niinpä Kiteellä aloin etsiskellä nukkumapaikkaa. Lopulta nukuin Kiteen Puhoksen vierasvenelaiturilla sikeästi laineiden liplattaessa laiturin alla. Hyvä paikka nukkua -- Ei ollut itikoita. Sunnuntaina jatkoi matkaani kohti Joensuuta. Liikenne oli melkoisen vilkasta. Päivä oli taas yksi niitä kuumimpia. Joensuuhun mennessä yksi todella innokas rakentelija pysäytti ja kertoi haaveilleensa tälläisen pyörän rakentamisesta. Juteltiin parikymmentä minuuttia ja vaihdettiin osoitetietoja. Joensuussa ajelin kaupungin keskustan läpi kotia kohti. Ensimmäinen pidempi reissu ohi. Saldona todella kipeät jalat (palaneet) ja opetuksena tarpeeksi voimakkaiden aurinkovoiteiden laittaminen ehdottomasti ennen jokaista päivän polkemista. Pyörän parantamisesta tuli monia pieniä idealappusia eli lisää rakentamista kunhan aika on. Mitään vikaa pyörässä ei ollut. Vaihteet eli 6kpl riittivät, mutta joissain ylämäissä olisi toivonut eteen kolmipakkaista ratasta. Penkin ulkonäkö voisi olla parempi ja kenties siinä voisi olla pehmusteet ja jonkinlainen tuuletus (ainakin helteillä). Seuraava reissu oli Kerkonkoskelle. Kaksi päivää edellisestä reissusta. Matkaa oli 77km yhteen suuntaan. Mennessä innostuin polkemaan matkan kolmeen tuntiin ja tullessa nautiskelin neljään tuntiin. Kerkonkoskella oli yksi kesän parhaimmista tapahtumista --- Kirjava Satama. Kannattaa kysellä Rautalammin matkailutoimistosta mikäli tätä järjestetään seuraavana kesänä. Todella mahtava tapahtuma. Suosittelen!!!! Kolmas reissu alkoi kaksi päivää edellisestä. Laitoin pyörän Helsinkiin menevään yöjunaan ja huomasin, että aina kannattaa pikkaisen tingata ainakin tämän pyörän kohdalla. Pyörän kuskaus tuli maksamaan 40mk. Helsingissä oli ihan mukava keli ja päivän aikana tapasin muutamia pyöräinnostuneita. Reittini Helsingissä kulki rautatieasemalta Finlandia talolle ja sieltä käännyin Eduskuntatalon portaiden eteen jossa filmailin pyörääni. Jatkoin matkaa linja-autoaseman ohi ja sieltä kohti Merisatamaan. Merisatamassa söin evääni, jatkoi Katajanokalle ja sieltä Hakaniemeen jossa vietin parisen tuntia aurinkoa otellen ja katsellen japanilaisten turistien onkimis yrityksiä. Hakaniemestä jatkoi Viikkiin. Söin ja luin sähköpostini. Viikistä ajelin Mikkolaan sukulaisteni ja tuttujeni luokse. Helsinkiläiset katselivat ihmetellen pyörääni. Mikkolasta ajelin Espoon Kivenlahteen yöpymispaikkaani. Tapiolan kohdalla olevat moottoritien korjaukset olivat saanneet paikalliset pyörätiet aivan sekaisin. Meni jonkinaikaa ennenkuin löysin oikean tien. Yövyin ja vietin päivän Helsingissä. Puolenpäivän aikaan lähdin kohti Otaniemeä tavoitteena lukea sähköpostit, mutta eihän tuo onnistunut ollenkaan. En päässyt telnettaamaan itseäni Kuopioon. Tekniikan mekka?? Pah! Otaniemestä jatkoi Kauniaisten kautta kohti vanhaa Turun tietä. Vanhalla Turun tiellä Veikkolan kohdalla taisi tulla ensimmäiset sateet minun pyöräreissullani. Oikein kunnon ukkoskuuro. Onneksi kohdalle sattui katoksella oleva bussipysäkki ja nälän ollessa melkoinen tauko oli paikallaan. Veikkolasta ajoin Vihtiin melkoisen mukavaa vauhtia. Entisen asuinpaikkani harvat asukit saivat ihmetellä menoani. Olisipas entinen opettajani nähnyt. Mummolla ja ukilla oli kanssa kovasti ihmettelemistä. Vihdistä lähdin jatkamaan matkaa kohti Perniötä. Matkan alussa hivenen keskeneräinen penkki ei suostunut yhteistoimintaan vaan siitä lähti yksi hitsaus auki. Sain sen laitettua kiristysremmeillä kunnolla paikalleen ja onneksi osa hitsauksista oli tiiviisti kiinni. Uusi penkki milloin sinulle on aikaa?? Perniöön ajaessani pääsin ekaa kertaa kokeilemaan vanhanlaisella pikitiellä tai öljysoratiellä. Pinta oli todella tahmea ja varsinkin eturengas tuntui syöpyvän silmissä kuumalla pinnalla. Ihmettelin alussa, että olenko väsynyt, mutta myös autoilijoilla tuntui olevan vaikeuksia parissa ylämäessä. Perniöön päästyäni sain todellisen onnen saattelemana yhteyden Jorma Ponkalaan tuohon Vaisala Oy:n keksijään. Jorma oli todellakin keksinyt vaikka mitä. Keskustelu hänen kanssa oli todella antoisaan. Juttelin hänen kanssaan myös sähköpostista ja hän kertoi, että poika oli kiinnostunut. Toivottavasti Jorma pääsee pian verkkoihin. Seuraavana aamuna kävimme Jorman kanssa ajelemassa hänen aurinkoveneellään. Nyt ainakin tiedän mikä on yksi uusi kulkuväline TOP 5 listalla. Itse olen tosin ajatellut rakentaa ensimmäisenä kanoottiin asennettavaa poljinmekanismia, joka veisi voimaa potkuriin. Rahan ja taitojen karttuessa siihen voisi laittaa sähkömoottorin ja aurinkokennot jne. Perniöstä jatkoin kaunista etelärannikkoa pitkin kohti Turkua. Kaarinassa tapasin sähköpostituttuni. Seuraavana aamuna jatkoin kohti Turkua. Turussa pyöräni herätti kiinnostusta. Illalla laitoin pyöräni junaan, mutta tälläkertaa piti todella tingata, että sain sen menemään 40mk:lla. Juna lähtiessä kohti Pieksämäkea uni tuli kevyesti. Joten tässä oli minun Ari Paanalan kesäreissut Suomen suvessa pyörällä joita ei ole aivan samanlaisia yhtään. Jos joitain kiinnostaa rakentaa omaa niin autan parhaan kykyni ja pahiten kadoksissa olevan luonnonvaran eli aikani mukaan. KIITÄN kaikkia jotka tarjosivat yöpaikkaa tai auttoivat muuten matkaani liittyvässä!!!!!!! Kilometreja tuli muuten näillä kolmella ja alkukesän yhdellä reissulla noin 1500km (min). Kommunikoidaan! Ari paanala@messi.uku.fi Ps. Olisiko ajatusta järjestää ensi kesänä suomalaisten rekumbentistien tai kinneristien kokoontumisajot tai retkipyöräilijöiden kokoontumisajot?